minä ja parasta ennen -päiväys taas kilpasilla

ostan kukkia haen ne lähipuodista

niin aina tuosta nurkan takaa

vaaleanpunaisia tummempia joskus jopa oransseja

valitsemme ne aina yhdessä setä ja minä 

enkä sano ei kun hän ehdottaa jotain vähemmän mieluisaa

se näyttää kuihtuessaan persiljalta

kuulen neuvot minä nyökkään ja rekisteröin ja hoidan niitä hellästi

rakkaudella teen käsketysti 

en tohdi tuottaa pettymystä 

setä sitoo ne kimppuun niin varoen minä seuraan kietoutuvaa persiljaa 

seuraan ryppyisiä käsiä ne pyörivät tiskin takana niin turvallisesti tavallisesti

hän on innoissaan oranssista ja minäkin päätän siis olla

minä nyökkään ja kiitän ja nyökkään ja hyppään aurinkoon ja minä huikkaan taakseni

hän ei enää kuule hän on vanha ja minulla on kimppu joka on niin kaunis 

kimppu jota kannan hellin sylissä kuin lasta

yhdessä kimppu ja minä tanssimme me hymyilemme runeberginkatua pitkin kotiin 

siellä muistan neuvot kaikki ne rekisteröidyt ja kerta toisensa jälkeen minä hoidan ja hellin tuoksutan ja kiitollisena katselen kunnes nuput kääntyvät alakuloisina kohti ikkunan karmia

minä ja parasta ennen -päiväys taas kilpasilla