Author: Minne Tammi

  • Esittelyssä lääkinnällisten laitteiden tekninen ja kliininen asiantuntija

    Jenni Jurvanen on huolehtinut ProMedicalilla ultraäänitiimin laitteiden koekäytöistä, laitteiden käyttöönotoista sekä käyttöopastuksesta reilun vuoden ajan. Jenni huolehtii myös koulutustilaisuuksien järjestelyistä ja on mukana Hifu-projektin tukemisessa. – ”Kun näin ProMedicalin työpaikkailmoituksen lääkinnällisten laitteiden teknisenä ja kliinisenä asiantuntijana, tiesin heti kuuluvani hommaan”. Jennin rooli on korvaamaton ProMedicalin asiakassuhteiden tukemiselle ja kehittämiselle.

    Työpäivät laitteiden teknisenä ja kliinisenä asiantuntijana ovat sisällöltään hyvin vaihtelevia. – ”Asiakkaat ovat aina kiinnostuneita oppimaan lisää laitteiden käytöstä. On mahtavaa päästä auttamaan ja opettamaan uutta”. Alalla uusien ratkaisujen parissa työskentely ja jatkuva kehittyminen motivoivat työntekoa, Jenni jatkaa. Palkitsevimpana roolissaan Jenni kokee uusien ihmisten kohtaamisen erilaisissa ympäristöissä. – ”Sosiaalisena tyyppinä tämän työn ihmiskeskeisyys synnyttää minussa paljon iloa”.

    – ”Olen oppinut, että mikään ei ole niin lopullista kuin nuorena kuvitteli. Oma ura muovautuu ajan ja mielenkiintojen mukaan.” Jenni muistuttaakin työelämän avainvinkistä: – ”Säilytä mielenkiinto ja into oppia uusia asioita. Tällä pääsee pitkälle!

    Jennin mukaan työympäristön merkitys on oman tekemisen kannalta ehdottoman tärkeää: – ”Kannustava, joustava, iloinen ja motivoitunut porukka on tehnyt työn tekemisestä nautinnollista”. ProMedicalilla asioita tehdään kunnianhimoisesti ja aina parhaaseen pyrkien.  – ”Työkavereita arvostetaan ja kaikkiin luotetaan. On mahtavaa tietää, että aina tarvittaessa taustalta löytyy tuki ja asioita tehdään yhdess

  • Esittelyssä huoltoinsinööri

    Syyskuussa 2022 ProMedicalilla aloittanut Santeri toimii huoltoinsinöörinä ja on mukana starttaamassa yrityksen omaa huoltotoimintaa. Alalle hänet on johdatellut suuri kiinnostus sairaalamaailmaa kohtaan. ProMedicalille Santerin rekrytointi on tärkeä askel kohti yrityksen kyvykkyyksien kehittämistä siten, että asiakas saa kokonaisvaltaista ja ensiluokkaista palvelua yhdestä paikasta.

    – ”Haaveilin lapsena lääkärin ammatista, koska olen aina halunnut auttaa toisia ihmisiä ja kokenut sen omana juttunani. Sairaalat kiinnostivat paikkana tosi kovasti. Kun yhdistin intohimon sairaalamaailmaan ja tekniikkaan, löytyi koulutus sekä ala, jota pitkin löysin reitin näihin hommiin.”

    Merkityksellisyyden tunne huoltoinsinöörin työssä syntyy monesta erilaisesta tekijästä. Santeri sanoo, että palkitsevinta tässä työssä on nähdä tyytyväinen asiakas. Hänen motivaationsa syntyy mm. siitä, kun laite saadaan huollettua tai hän voi yllättää asiakkaan kertomalla jotain, mitä asiakas ei vielä tiennyt tekniikan puolelta. Samalla Santeri saa myös olla mukana kehityksessä, joka kiihtyy alalla jatkuvasti. Hän kokee lukuisten uusien ihmisten tapaamisen työssään todella innostavaksi. Perustyytyväisyys syntyy kuitenkin yksinkertaisista asioista. Työelämään liittyen Santeri haluaisi vinkata muutaman asian, joilla hän uskoo pääsevän pitkälle: Työkavereista huolehtiminen, jatkuva itsensä kehittäminen ja tietysti hauskanpito!

    – ”Oma urani ProMedicalilla on vasta aluillaan, mutta on ollut hienoa nähdä, miten lämpimästi minut on toivotettu tervetulleeksi. Oman paikan löytäminen tiimissä on lähtenyt mahtavasti käyntiin. Suosikkijuttuni täällä on ehdottomasti se, miten kaikki saavat vaikuttaa ja kaikkia kuunnellaan.”

  • Eturauhasen kuvantaminen Ruotsin Capio S:t Göranin sairaalassa – Harald Söderbäckin haastattelu

    Johtavan urologisten ultraäänilaitteiden valmistajan BK Medicalin BKfusion on kaivattu kehitysaskel eturauhasen kuvantamiseen ja biopsioiden ohjaukseen. Se tehostaa eturauhassyövän diagnosointia hyödyntämällä reaaliaikaista MRI-kuvafuusiota eturauhasbiopsioiden aikana.

    Ruotsin Capio S:t Göranin sairaalassa on edistetty vuoden 2020 alusta siirtymää transrektaalisesta menetelmästä turvallisemman ja tehokkaamman transperineaalisen fuusiobiopsian käyttöön. Urologiaan erikoistunut Harald Söderbäck toimii Capiossa eturauhassyövän johtavana lääkärinä.

    Siirtymä transperineaalisen biopsian menetelmiin sai Ruotsissa alkunsa pandemiasta ja sen aiheuttamasta tarpeesta vähentää infektioita ja niiden riskejä. Muutosta ryhdyttiin toteuttamaan hyödyntäen BK Medicalin laitteita ja siirtymä koettiin valmistajan luotettavan järjestelmän ja kehittyneen työnkulun ansiosta helpoksi: ”BK Medicalin ultraäänilaite on muihin järjestelmiin verrattuna monipuolinen työkalu jota voidaan hyödyntää monin tavoin; BK:n järjestelmä toimii fuusiobiopsian lisäksi myös eturauhasen diagnostiikassa. Double freehand -tekniikan avulla biopsioneulan ja ultraäänen käyttö on hallittua sekä joustavaa”.

    Infektiot vähenivät Ruotsissa huomattavasti siirryttäessä transperineaaliseen menetelmään: ”Laskeneiden lukujen jälkeen oli selvää, että muutos tähän uuteen menetelmään oli oikea päätös. Lopetimme ennaltaehkäisevien antibioottien antamisen ja infektioden määrä ei lähtenyt kasvuun”. European Association Of Urology:n julkaiseman ohjeistuksen mukaan transperineaalinen biopsia tulisi olla ensisijainen menetelmä eturauhasen kudosnäytteiden ottamiseen. Tämä suositus perustuu infektioriskien vähentämiseen, sillä transrektaalinen biopsia altistaa potilaan infektioriskiä lisääville suolistobakteereille.

    Transperineaalisen menetelmän myötä potilaan asento toimenpiteen aikana on vaihtunut gynekologiseen. Potilaiden kokemus BK:n transperineaalisesta menetelmästä on ollut positiivinen, ja uutta toimenpidettä jopa suositaan potilaiden keskuudessa ennen käytetyn transrektaalisen menetelmän sijaan.

    Onnistuneessa siirtymässä transperineaaliseen biopsiaan Harald korostaa valmistelun merkitystä: ”Uudet toimintatavat eivät tunnu alussa vaikeilta, jos koulutukseen ja ohjattuihin toimenpidettä esitteleviin tapauksiin ehditään etukäteen keskittymään. Hyvän valmistelun ansiosta lasku uuden menetelmän käyttöön on pehmeä ja sen tuomia etuja päästään hyödyntämään heti”.

  • Transperineaalinen fuusiobiopsia – Oulun Yliopistollisen sairaalan urologin haastattelu

    ProMedicalin edustama BK Medicalin ratkaisu käytössä Oulun Yliopistollisessa sairaalassa.

    Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin vuoden 2023 alussa siirtymää transrektaalisesta fuusiobiopsiasta transperineaalisen fuusiobiopsian käyttöön. Tämä menetelmä tehostaa eturauhassyövän diagnosointia hyödyntämällä reaaliaikaista MRI-kuvafuusiota eturauhasbiopsioiden aikana. BK Medicalin bkFusion-ratkaisu on täysin integroitu urologeille tehokkaaseen transperineaalisten biopsioiden työnkulkuun. Ville Virta toimii OYS:in urologian erikoislääkärinä ja on ollut aktiivisesti mukana OYS:in projektissa.

    Oulussa transrektaalista fuusiobiopsiaa on harjoitettu vuodesta 2016 saakka. ”Kun tuli aika päivittää laitteistoa, huomasimme maailmalla selkeän suunnan kohti transperineaalista fuusiobiopsiaa”. European Association of Urology (EAU) suosittelee transperineaalisen fuusiobiopsian käyttöä ensisijaisena menetelmänä paikallisen eturauhassyövän diagnosoinnissa. ”Menetelmä tuo mukanaan useita tunnettuja hyötyjä, kuten infektioriskin vähenemisen ja mahdollisuuden parempaan pääsyyn eturauhasen anteriorisiin alueisiin. Nämä olivat merkittävimmät syyt siirtymisellemme”.

    MRI-datan valmisteluun käytettävän MIM Symphony Dx -ohjelmiston neuroverkkoihin perustuva tekoäly tunnistaa ja segmentoi automaattisesti eturauhasen, minkä jälkeen lääkäri voi vahvistaa, että tekoälypohjainen segmentointi on onnistunut. Tämä vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta ja nopeuttaa prosessia. Kun lääkäri havaitsee mahdollisesti epäilyttäviä leesioita magneettikuvassa, segmentoidaan nämä löydökset manuaalisesti tekoälyn valmistelemaan dataan. Biopsioiden kohdentaminen epäilyttäviin muutoksiin mahdollistaa tarkemman diagnostiikan. ”bkFusionilla piirtämisprosessi on aiempaa helpompi ja tarkempi. Tämä on tullut positiivisena erona transperineaaliseen menetelmään siirryttäessä.”

    Siirtymä on edennyt OYS:issa toivotusti. ”Potilaan asento toimenpiteessä vaihtui siirtymän myötä gynekologiseen, mutta itsessään koepalan otto ei eroa merkittävästi”. Puuduttaminen suoritetaan transperineaalisessa fuusiobiopsiassa välilihan kautta, ja menetelmä saattaa vaatia toimenpiteessä tiiviimpää yhteistyötä potilaan kanssa: ”Puuduttaminen saattaa kuulostaa ehkä monimutkaisemmalta kuin se todellisuudessa onkaan. On tärkeää pitää toimenpiteessä viestintä suoraviivaisena, ja usein potilaat myös kokevat operaation mielekkäämpänä, kun he saavat itse konkreettisesti osallistua tekemiseen. Prosessin kesto ei myöskään ole muuttunut, sillä puutuminen tapahtuu puolessa minuutissa. Potilailta kysyttäessä lähes kaikki ovat sitä mieltä, että transrektaaliseen verrattuna tämä menetelmä on myös kivuttomampi”.

    Virta korostaa, että näihin menetelmien välisiin eroihin valmistaneet koulutukset ovat varmistaneet pehmeän laskun muutokseen; ”Huolellisen valmistelun ansiosta uuden menetelmän käyttöönotto on ollut sujuvaa ja vaikutelma on se, että olemme osuneet sinne mihin oli tarkoituskin.”

  • Miten data ja analytiikka voivat parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa? Asiantuntijanäkökulma – Rasmus Latvala

    Miten data ja analytiikka voivat parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa? Asiantuntijanäkökulma – Rasmus Latvala

    Terveydenhuolto on murroksessa. Ennaltaehkäisevän hoidon merkitys kasvaa, mutta samalla haasteet lisääntyvät – resurssit ovat rajalliset, väestö ikääntyy, ja krooniset sairaudet yleistyvät. Voisiko teknologia, reaaliaikainen data ja analytiikka tarjota ratkaisun? Haastattelussa yleislääkäri Rasmus Latvala avasi näkökulmiaan preventiokeinoista, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista sekä siitä, miten teknologia ja analytiikka voivat auttaa sekundääriprevention toteuttamisessa.

    Sekundääriprevention nykytila ja haasteet

    Tällä hetkellä sekundääriprevention keskiössä ovat elintapaneuvonta, liikunnan ja ravitsemuksen seuranta sekä lääkityksen optimointi esimerkiksi diabeteksen, verenpainetaudin ja uniapnean hoidossa. Latvalan mukaan ennaltaehkäisevän hoidon toimintamallit ovat vielä kehittymässä. ”Preventio on kustannustehokasta ja humaania terveyden edistämistä, ja sen toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Keskeisinä haasteina ovat kuitenkin alueelliset erot resursseissa, käytännöissä ja teknologian hyödyntämisessä”, Latvala toteaa.

    Datan ja teknologian mahdollisuudet preventiossa

    Reaaliaikaisen terveystiedon hyödyntäminen voisi tuoda merkittäviä parannuksia preventioon. Tällä hetkellä yleisesti käytössä ovat perinteiset mittarit, kuten verenpainemittarit ja vaa’at, mutta niiden keräämä tieto ei siirry järjestelmällisesti terveydenhuollon käyttöön. Chatti- ja etävastaanottopalvelut ovat yleistyneet ja helpottaneet yhteydenpitoa, mutta ne eivät vielä mahdollista syvällistä terveydentilan analysointia. Jatkuva, reaaliaikainen terveystieto voisi olla avain tehokkaampaan preventioon. Tulevaisuudessa teknologia voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä jo ennen kuin oireet ilmenevät. ”Jos pystyisimme yhdistämään eri laitteiden keräämän tiedon yhdeksi kokonaisuudeksi, voisi se auttaa tunnistamaan trendejä ja muutoksia terveydentilassa jo varhaisessa vaiheessa”, Latvala pohtii.

    Predicell – uusi työkalu preventiiviseen terveydenhuoltoon

    Predicell tuo uuden ulottuvuuden ennaltaehkäisyyn kokoamalla yhteen eri sensoreiden keräämän hyvinvointi- ja terveystiedon. Näin hoitohenkilökunta saa selkeän kokonaiskuvan potilaan terveydentilan kehityksestä samalla mahdollistaen seurannan myös potilaille itselleen. Predicellin kaltaiselta palvelulta odotetaan ennen kaikkea ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa terveystietoa, joka tukee päätöksentekoa. Lisäksi automatisoidun analytiikan avulla voidaan havaita merkittäviä muutoksia ja hälyttää tarvittaessa, mikä parantaa ennakoivaa hoitoa.

    Predicell voi toimia lääkärin tukena esimerkiksi verenpaineen tai muiden mitattavien suureiden seurannassa. Jos poikkeamia havaitaan, järjestelmä voi ilmoittaa hoitohenkilökunnalle ja auttaa optimoimaan hoitoa. Tämä vähentäisi myös rutiininomaisia vastaanottokäyntejä, mutta toisaalta varmistaisi, että hoitoon puututaan ajoissa. Potilas voisi itsekin seurata kehitystä reaaliaikaisesti, mikä voisi lisätä motivaatiota hoitosuositusten noudattamiseen”, Latvala kuvailee. Positiiviseksi koetut etämahdollisuudet potilasvastaanotoissa korostuvat myös Predicellin käytössä, jossa potilaat voivat etäyhteyden avulla saada nopeasti kontaktin terveydenhuollon ammattilaisiin, parantaen hoidon saatavuutta ja joustavuutta.

    Predicellin käyttöönotossa on tärkeää huomioida eri käyttäjäryhmät: ”Iäkkäille käyttäjille voisi olla hyötyä esimerkiksi askelpituuden ja kaatumisriskin seurannasta, kun taas mielenterveyspalveluissa voitaisiin hyödyntää älypuhelimen käyttödataa stressin ja mielialan muutosten tunnistamiseen. Jokaisen toimijan on mietittävä, mitä he haluavat mitata, mitä tietoa seurata ja millaisia päätöksiä datan perusteella tehdään, jotta siitä syntyy todellista hyötyä.”

    Palvelun integrointi osaksi terveydenhuollon arkea vaatii huolellista suunnittelua ja oikeiden toimintamallien kehittämistä. ”Teknologia on jo olemassa, mutta sen käyttöönotto riippuu siitä, miten hyvin se saadaan integroitua osaksi nykyisiä prosesseja”, Latvala summaa.

    Teknologia voi tuoda suuria etuja – jos osaamme hyödyntää sitä oikein

    Dataa keräävät ja analysoivat palvelut voivat mullistaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon. Automaattinen ja jatkuva seuranta voisi parantaa potilaiden turvallisuudentunnetta ja vähentää rutiininomaisia vastaanottokäyntejä.

    Latvala uskoo, että teknologia voi jo lähitulevaisuudessa auttaa ennaltaehkäisyssä merkittävästi: ”Kyse ei ole siitä, voidaanko tällaisia järjestelmiä toteuttaa – ne ovat jo mahdollisia. Kysymys on siitä, miten ne saadaan käyttöön ja integroitua terveydenhuollon arkeen tehokkaasti.”

    Predicell mahdollistaa uuden tavan toteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, mutta sen onnistunut käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Teknologia voi tuoda suuria etuja, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että se palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaita tehokkaasti.

  • Hyvinvointialusta konkreettisesti elintapamuutosten tukena. Asiantuntijanäkökulma – Mari Jalava

    Hyvinvointialusta konkreettisesti elintapamuutosten tukena. Asiantuntijanäkökulma – Mari Jalava

    Hyvinvointi- ja terveysvalmentaja Mari Jalavan kokemuksia kentältä

    Miten saada vähän liikkuva asiakas motivoitumaan liikunnasta? Entä miten tunnistaa piilevä uniapnea kotona mitattujen tietojen avulla tai selittää vastaanotolla kohoavat verenpainearvot? Hyvinvointi- ja terveysvalmentaja Mari Jalava käyttää työssään hyvinvointialusta Predicelliä, joka yhdistää asiakkaiden hyvinvointia mittaavien laitteiden keräämää dataa ja tuo sen ammattilaisten saataville.

    Hyvinvointivalmennus osana sote-työtä

    Mari Jalava on koulutukseltaan fysioterapeutti, ja työskentelee nyt hyvinvointi- ja terveysvalmentajana Satakunnassa. Työn ytimessä on asiakkaan tukeminen elintapamuutoksissa, niin ravitsemuksen, liikunnan kuin unen osalta: ”Haasteita on paljon, mutta painonhallinta ja liikkumattomuus ovat yleisimpiä ongelmia. Iso osa työstä keskittyy ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, jotta sairastumisilta vältyttäisiin”.

    Predicell tekee datasta arjen työkalun

    Predicell on digitaalinen alusta, joka kokoaa eri mittalaitteiden, kuten aktiivisuusrannekkeiden, verenpainemittareiden ja unisensoreiden keräämää terveystietoa yhteen näkymään. Data siirtyy automaattisesti käyttäjän laitteista käyttöliittymään, missä se on reaaliaikaisesti ammattilaisten tarkasteltavissa. Jalava käyttää Predicelliä asiakastyön tukena aina kun mahdollista.

    ”Asiakkaan mittaama data siirtyy automaattisesti Predicelliin, jota voin tarkastella omalta tietokoneeltani. Kätevää ja suoraviivaista.” Itsenäisen datankeruun avulla hyvinvointivalmennuksesta tulee konkreettista. Esimerkiksi aktiivisuusmittarin avulla moni asiakas on saanut näkyviin oman arjen passiivisuuden ja innostunut lisäämään liikettä.

    Verenpaine ja uniapnea – konkreettiset löydökset datan avulla

    Suurta hyötyä Jalava kokee verenpainemittarin ja Emfit-laitteen itsenäisessä käytössä: ”Verenpaineen seuranta kotona voi antaa luotettavampaa tietoa kuin vastaanottokäynneillä, joissa tilanne saattaa aiheuttaa stressiä ja nostaa verenpainetta tilapäisesti”. Säännöllinen verenpaineen mittaaminen voi myös antaa viitteitä unen laadusta: ”Esimerkiksi toistuva heräily öisin tai poikkeuksellisen korkea aamun verenpaine voivat viitata uniapneaan. Tällöin asiakkaalle voidaan tarjota unisensoreita kotikäyttöön. Näin päästään tarvittaessa nopeasti jatkotutkimuksiin, tai vältetään turhat tutkimukset, jos oireita ei ilmene”.

    Teknologia ei syrjäytä, vaan yhdistää

    Jalava korostaa, että itsenäinen datankeruu ei korvaa ihmistä, vaan tukee vuorovaikutusta ja sujuvoittaa yhteistyötä muun terveydenhuollon henkilökunnan kanssa: ”Koska data on kaikkien saatavilla, on helppo sopia hoidon seuraavista askeleista. Lisäksi asiakkaalle on helpottavaa ymmärtää ja nähdä itse, missä tilassa oma terveys on”.

    Vaikka osa asiakkaista tarvitsee enemmän tukea laitteiden käytössä, Jalava on havainnut, että yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten helposti käyttöönotettavalla Emfit-laitteella, myös he innostuvat itsenäisestä datan keruusta: ”Töpseli seinään ja toimii. Sitä oppivat käyttämään vanhemmatkin asiakkaat”.

    Tulevaisuuden suunta: enemmän käyttöä, matalampi kynnys

    Jalava toivoo, että Predicellin käyttö laajenee entisestään: ”Elintapamuutosten kanssa työskennellessä tämä on toiminut erinomaisena työkaluna. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus korkealuokkaiseen terveystietojen seurantaan ja henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuvaan hoitoon”.

    Predicell tuo elintapamuutokset näkyväksi, lisää hyvinvointityön vaikuttavuutta ja keventää hoitohenkilökunnan työtä, askel kerrallaan kohti terveempää arkea.

  • hei pysy kauemmin

    itketään kyyneliä yhdessä siitä kaikesta suloisesta koetusta takanapäin tuntuvasta sumuisesta usvasta

    muistojen pinosta jota selkeyttääksemme olemme ottaneet ne kaikki valokuvat tuhannet joihin paluu tuntuu rinnassa

    ostetaan kalenteri seinälle jotta juoksevat päivät ja yöt olisivat täällä edes ihan hetken kauemmin hei pysy kauemmin

    suunnitellaan uusia tunteita tuulia naurunaiheita oppimisen tarpeita ja odotetaan kunnes huomataan

    huominen oli viime viikolla ja tulevaa vuotta juhlitaan vaikka täällä oltiin valmiita vasta puoliksi

    hei pysy kauemmin

  • Ruotsin kautta Pariisiin ✼ 2

    Tässäkin uudessa kaupungissa elämääni väritti ruotsalaiset. He eivät kuitenkaan onnistuneet anastamaan paikkaa sydämessäni, maksimissaan käväisemään siellä ja lämmittämään hiukan, ja silloinkin minun oli pitänyt ehkä juoda lasi viiniä, jos toinenkin, alle. Nämä ruotsalaiset olivat oikein suloisia, mutta kaikilla niillä tasoilla jotka yhdistävät minut ihmisen sisimpään – ne ulottuvuudet, joiden kohdatessa haistaa heti, että meidän kuuluikin tavata, niillä emme kohdanneet. Tämä oli jaettu tunne. Viihdyimme kuitenkin usein yhdessä, ja meillä oli porukassa oikein mukavaa. Eräänä torstai-iltana, joka edelsi Pupun ja Hunajan ja minun lähtöäni Pariisiin, nämä tukholmalaiset houkuttelivat meidät terassille. Tapasimme Victoirella.

    Viisi baaria, tasaisesti ripoteltuna ympäri aukiota, ja jokainen terassi päivästä riippumatta aina tupaten täynnä. Sellainen oli Victoire; opiskelijoiden valtaama mölinän ja hälinän keskus, missä värikkäät tuolit ja suuret tuopit tanssivat ihmisten mukana naurun ja tupakansavun rytmittämänä. Hypähdin hetkeksi pois yhteisestä keskustelusta ja sukelsin omaan maailmaani, katsahdin ympärilleni ja mietin, miten ihmeellistä tämä elämä onkaan; niin erilaista kuin viimeksi, silti samanlaista, olen onnekas, tässä onnellinen – ja sitten suljin silmäni ja sukelsin takaisin keskusteluun.

    Aamulla heräsimme paniikissa, ja pääni sisällä rumpali veti sooloaan – samalla kun ajatukseni lilluivat hidastetusti tahmaisessa liemessä kolahdellen vuoron perään pääni seinämiin. Pupu ja Hunaja näyttivät kokevan samoin, en voi olla varma, emme kykeneet keskusteluun. Pakkasimme laukkumme niihin jotain sattumanvaraisesti viskoen ja juoksimme juna-asemalle. Löysimme oikean vaunun ja paikat ja istuimme alas. Puheen tuottaminen alkoi onnistumaan ja nauroimme ehtimisemme epätodennäköisyydelle ja siitä huolimatta tapahtuneelle onnistumiselle. Viereeni istui mies, joka muistutti meitä yhdestä kotipuolen tarinan hahmosta, ja nimesimme hänet Eskoksi. Koitin sivusilmällä tarkastella Eskoa, mutta silmäni tuntuivat liikkeissään panssarivaunuilta, ja notkautin katseeni pääni mukana rinnalleni. Näkökentässäni oli nyt hätäpäissäni päälleni pukema suosikki villapaitani, jonka 50 tuntia myöhemmin tulisin hukkaamaan Pariisin yöhön.

    Vietimme tuon viikonlopun meille jo entuudestaan tutun tytön kanssa. Tämä uusi Pariisitar oli lähtenyt sykkivään rakkauden kaupunkiin vaihto-oppilaaksi yksin. Emme luultavastikaan olisi Suomessa koskaan sopineet hänen kanssaan viikonlopputreffejä, sillä ystävyyssuhteemme oli suloisuudestaan huolimatta pinnallinen, ja usein vain alkoholiliitännäinen. Kun kaikki meistä olivat kuitenkin harjoittelemassa elämää nyt ihan vieraassa paikassa, tämän moisen viikonlopun sopiminen ja toteuttaminen tuntui hyvin luonnolliselta. Odotimme ulkona ja poltimme tupakkaa, kun näimme sen tutun tumman tukan heilahtavan kadun kulmasta kohti ryhmäämme.

    Kapusimme asuntoon ja söimme juustoja. Kerroimme kaikesta ensimmäisten kuukausien aikana tapahtuneesta, ystävistä ja huonoista professoreista, ensitreffeistä, kaikesta siitä taiasta, joka oli saanut kolmikkomme rakastumaan Bordeauxiin. Vedimme pitkää tikkua, ja häviäjän piti lähteä kauppaan ostamaan viiniä. Hävisin, kirosin ja puin saappaat jalkaani ja suuntasin lähikioskille vihreän kestokassin kanssa.

    Joimme tuona viikonloppuna niin paljon espresso martineja, että putosimme tyystin laskuista. Tapasimme uusia ihmisiä, nauroimme kippurassa, ja vietimme näiden erinäköisten kokoonpanojen seurassa vauhdikkaan loppuviikon, jonka päivät ovat sekoittuneet mielessämme yhdeksi suureksi mössöksi. Rakastuimme Pariisittareen ja mietimme varmastikin kaikki, että mikä onni – tämä viimein tapahtunut syvällisemän yhteyden löytyminen. Pariisitar istui kolmikkoomme kuin nenä päähän; hän oli huoleton ja nauravainen, ronski ja reilu.

    Sunnuntaina peruutimme junamme, ja ostimme maanantaille korvaavan linja-auton. Niin nerokkaalta tuntuva idea realisoitui astuessamme ahtaaseen bussiin, jossa haisi perunalastut ja hiki. Uusi läheinen ystävä oli nyt jätetty taakse, ja lomaviikonlopun loppuminen pääsi iskemään vasten kasvoja. Matka kotiin kesti kahdeksan tuntia, ja jokainen kuluva minuutti tuntui rangaistukselta, kun mietimme peruuttamaamme 100 euron hintaista kolmen tunnin junaa. Kyseessä oli sellainen krapula, josta kärsiessä ei voinut ajatella edes musiikin kuuntelemista. Puolessa välissä matkaa, jossain Niortin kaupungin liepeillä nukahdin vieruskaveriini nojaten. Viikonlopun riemu tuntui kehossani taas huonovointisuutena, ja tämän seurauksena saatoinkin ehkä vähän tuhista ja kuorsata ja, ehkä jopa haista itsekin. Vieruskaveri oli ehkä noin 40-vuotias ranskalainen mies, joka tuijotti hätäpäissään ikkunapaikaltaan käytävän ylitse Pupua, sanattomasti pyytäen apua. Pupu huomasi ja vastasi katseeseen, mutta oman huonovointisuutensa takia päätti jättää miehen oman onnensa nojaan ja nukahtaa itsekin.

    Päätä särkevän unen rajamailla mietin villapaitaa. Olin ostanut sen kuukautta aikaisemmin Kalifornian reissultani rantakaupasta sellaisena ihanan viileänä pilvisenä päivänä. Olin laittanut sen jo heti kaupassa päälleni, ostanut viereisestä puodista kahvin ja mennyt istumaan San Diegon hiljaiselle hiekkarannalle. Nyt tämä vielä liian nuori villapaita matkusti jossain minulta teillä tuntemattomilla. Jonkun niistä sekalaisen viikonlopun illoista kanssamme viettäneen kaveriporukan lyhyin mies oli luvannut postittaa sen minulle Bordeauxiin, mutta en saattanut uskoa tähän mahdollisuuteen. Olihan suosikkipaitani juuri hänellekin sopivaa kokoa. Tai, toisaalta, ehkä se olisi vähän liian suuri. Hyväksyin, että ilman olisi siis ehkä pärjättävä, ja hukuin vihdoin uneen.

    Paikallisella huoltoasemalla heräsin, nostin pääni miehen sylistä ja vastasin hänen vaivaantuneeseen katseeseensa. Mitään ei ollut tehtävissä, joten sopersin pahoittelua ja katosin huoltoasemalle. Vessassa katsoin itseäni peilistä ja pelästyin, menin ostamaan kuivan kinkkuleivän ja etsin käsiini loput kolmikosta. ”Se kauhun katse, kun valuit syliin. Se on pinttynyt verkkokalvoilleni”, Pupu kertoi. Nauroimme jaetulle pahoinvoinnillemme huolettomasti – vaikka tässä hetkessä ei ollutkaan mitään huoletonta tai nauruun oikeuttavaa – ja palasimme bussiin ranskalaisen miehen viereen, joka meidät nähdessään pyöräytti silmiään ahdistuneena. Oli varmaankin toivonut minun eksyvän huoltoasemalle lopullisesti.

  • äiti

    pieniä leikkiviä lapsia, pellavapäitä pyörimässä nurmella oopperan edessä. hymyilen, minä nauran ja vilkutan. syntynyt tunne on luonnostaan onnellinen. katselen, hymyssä suin ihastelen ja mietiskelen, voisinpa ottaa syliin, tuntea rutistuksen, tuoksuttaa ja pörröttää. 

    tämä on salaisuus, tämä tunne, sillä kun illanistujaisissa kuulen keskustelun naisten tärkeimmästä – niin, kyllä – ainoasta merkittävästä tehtävästä, tahdon kiljua ja kadota pimeyteen. mikä tarkoituksesi täällä on, jos ei äitiys, kaikuu vihani sumentaneessa huoneessa. 

    istun töölöntorilla vihreällä penkillä, vieressäni mummo ja toinen. tuuli heittelee tukkaani – suklaajäätelön syöminen vaikeutuu. nykynaiset eivät osaa enää järjestää juhlia toiselle, kaikki on niin itsekästä. kehoni kääntyy kuuntelemaan, tukkani riehuu entisestään. pojanpoika joutuu järjestämään omat kolmekymppisensä, ei mahda vaimolta onnistua tulevien lasten syntymäpäivienkään toteutus, jos ei mieskään tunnu prioriteetilta. 

    jäätelö on valunut sormilleni. lempeän näköiset naiset nyökyttelevät ja jatkavat keskustelua siitä, miten tämä juhlien järjestämisen taito on päivänselvästi hyvän vaimon ominaisuus. tärkeintä tehtäväänsä noudattavan naisen edellytys, mietin ja nousen penkiltä.

    hississä katsahdan torilta ostamiani sieniä. minua kuvottaa enkä tahdo enää unelmoida asioista, jotka koetaan velvollisuuksikseni. tänään olen surullinen. ne voisivat olla niin kauniita asioita, jos sallittaisiin tapahtuvan omilla ehdoilla. tunnen kehoni kipuilevan, kuin se tahtoisi vastustella ihan vain periaatteesta. kotona teen itselleni kantarellikastiketta ja järjestän juhlat.

  • sopisiko sellainen

    rakkauden konsepti tuntuu etäiseltä 

    tarkoitan epäselvältä

    tässä salon asemalla on tuhat tukkia rivissä raiteiden vierellä 

    tai jotenkin tunnen pelkääväni sitä

    kaipausta kipeämmin

    miksei tämä juna liiku, äsken kuulutettiin, en kuunnellut

    mutta sehän oli minulle niin tavattoman yksinkertaista selkeää ihan helppoa, ennen, eikö

    aseman penkillä mummo ja pappa pitävät tiukasti kädestä kiinni 

    ei tuo vaikealta näytä

    nyt taas liikutaan

    kummallisesti kuitenkin kaipaan sitä kaikkea mikä ymmärtääkseni rakkauden alle luetaan

    kun pääsen junasta 

    juoksen 

    vauhdilla pyöräilen postiin hakemaan luokseni matkanneen käsilaukun

    sopisiko sellainen tai miltä kuulostaisi

    pitäisit kädestä

    saisit minut nauramaan ja yllättymään saisit tulemaan ja itkemään 

    ehkä olisin mustasukkainen 

    sopisiko jos katsoisin sinua kun nukut

    juotaisiin aamukahvit

    sopisiko jos tultaisiin juttuun niin hienosti

    niin ennennäkemättömän luonnollisesti ihan tavattoman helposti

    niin että ympärillämme ihmeteltäisiin

    tanssittaisiin sateessa ja sitten taas huudettaisiin kunnes suukottaisit

    sopiihan, lupaathan, et suutu kun lähden

    eihän tässä ole mitään pelättävää

    juna on vartin myöhässä

    eihän