Category: Artikkelit

  • Eturauhasen kuvantaminen Ruotsin Capio S:t Göranin sairaalassa – Harald Söderbäckin haastattelu

    Johtavan urologisten ultraäänilaitteiden valmistajan BK Medicalin BKfusion on kaivattu kehitysaskel eturauhasen kuvantamiseen ja biopsioiden ohjaukseen. Se tehostaa eturauhassyövän diagnosointia hyödyntämällä reaaliaikaista MRI-kuvafuusiota eturauhasbiopsioiden aikana.

    Ruotsin Capio S:t Göranin sairaalassa on edistetty vuoden 2020 alusta siirtymää transrektaalisesta menetelmästä turvallisemman ja tehokkaamman transperineaalisen fuusiobiopsian käyttöön. Urologiaan erikoistunut Harald Söderbäck toimii Capiossa eturauhassyövän johtavana lääkärinä.

    Siirtymä transperineaalisen biopsian menetelmiin sai Ruotsissa alkunsa pandemiasta ja sen aiheuttamasta tarpeesta vähentää infektioita ja niiden riskejä. Muutosta ryhdyttiin toteuttamaan hyödyntäen BK Medicalin laitteita ja siirtymä koettiin valmistajan luotettavan järjestelmän ja kehittyneen työnkulun ansiosta helpoksi: ”BK Medicalin ultraäänilaite on muihin järjestelmiin verrattuna monipuolinen työkalu jota voidaan hyödyntää monin tavoin; BK:n järjestelmä toimii fuusiobiopsian lisäksi myös eturauhasen diagnostiikassa. Double freehand -tekniikan avulla biopsioneulan ja ultraäänen käyttö on hallittua sekä joustavaa”.

    Infektiot vähenivät Ruotsissa huomattavasti siirryttäessä transperineaaliseen menetelmään: ”Laskeneiden lukujen jälkeen oli selvää, että muutos tähän uuteen menetelmään oli oikea päätös. Lopetimme ennaltaehkäisevien antibioottien antamisen ja infektioden määrä ei lähtenyt kasvuun”. European Association Of Urology:n julkaiseman ohjeistuksen mukaan transperineaalinen biopsia tulisi olla ensisijainen menetelmä eturauhasen kudosnäytteiden ottamiseen. Tämä suositus perustuu infektioriskien vähentämiseen, sillä transrektaalinen biopsia altistaa potilaan infektioriskiä lisääville suolistobakteereille.

    Transperineaalisen menetelmän myötä potilaan asento toimenpiteen aikana on vaihtunut gynekologiseen. Potilaiden kokemus BK:n transperineaalisesta menetelmästä on ollut positiivinen, ja uutta toimenpidettä jopa suositaan potilaiden keskuudessa ennen käytetyn transrektaalisen menetelmän sijaan.

    Onnistuneessa siirtymässä transperineaaliseen biopsiaan Harald korostaa valmistelun merkitystä: ”Uudet toimintatavat eivät tunnu alussa vaikeilta, jos koulutukseen ja ohjattuihin toimenpidettä esitteleviin tapauksiin ehditään etukäteen keskittymään. Hyvän valmistelun ansiosta lasku uuden menetelmän käyttöön on pehmeä ja sen tuomia etuja päästään hyödyntämään heti”.

  • Transperineaalinen fuusiobiopsia – Oulun Yliopistollisen sairaalan urologin haastattelu

    ProMedicalin edustama BK Medicalin ratkaisu käytössä Oulun Yliopistollisessa sairaalassa.

    Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin vuoden 2023 alussa siirtymää transrektaalisesta fuusiobiopsiasta transperineaalisen fuusiobiopsian käyttöön. Tämä menetelmä tehostaa eturauhassyövän diagnosointia hyödyntämällä reaaliaikaista MRI-kuvafuusiota eturauhasbiopsioiden aikana. BK Medicalin bkFusion-ratkaisu on täysin integroitu urologeille tehokkaaseen transperineaalisten biopsioiden työnkulkuun. Ville Virta toimii OYS:in urologian erikoislääkärinä ja on ollut aktiivisesti mukana OYS:in projektissa.

    Oulussa transrektaalista fuusiobiopsiaa on harjoitettu vuodesta 2016 saakka. ”Kun tuli aika päivittää laitteistoa, huomasimme maailmalla selkeän suunnan kohti transperineaalista fuusiobiopsiaa”. European Association of Urology (EAU) suosittelee transperineaalisen fuusiobiopsian käyttöä ensisijaisena menetelmänä paikallisen eturauhassyövän diagnosoinnissa. ”Menetelmä tuo mukanaan useita tunnettuja hyötyjä, kuten infektioriskin vähenemisen ja mahdollisuuden parempaan pääsyyn eturauhasen anteriorisiin alueisiin. Nämä olivat merkittävimmät syyt siirtymisellemme”.

    MRI-datan valmisteluun käytettävän MIM Symphony Dx -ohjelmiston neuroverkkoihin perustuva tekoäly tunnistaa ja segmentoi automaattisesti eturauhasen, minkä jälkeen lääkäri voi vahvistaa, että tekoälypohjainen segmentointi on onnistunut. Tämä vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta ja nopeuttaa prosessia. Kun lääkäri havaitsee mahdollisesti epäilyttäviä leesioita magneettikuvassa, segmentoidaan nämä löydökset manuaalisesti tekoälyn valmistelemaan dataan. Biopsioiden kohdentaminen epäilyttäviin muutoksiin mahdollistaa tarkemman diagnostiikan. ”bkFusionilla piirtämisprosessi on aiempaa helpompi ja tarkempi. Tämä on tullut positiivisena erona transperineaaliseen menetelmään siirryttäessä.”

    Siirtymä on edennyt OYS:issa toivotusti. ”Potilaan asento toimenpiteessä vaihtui siirtymän myötä gynekologiseen, mutta itsessään koepalan otto ei eroa merkittävästi”. Puuduttaminen suoritetaan transperineaalisessa fuusiobiopsiassa välilihan kautta, ja menetelmä saattaa vaatia toimenpiteessä tiiviimpää yhteistyötä potilaan kanssa: ”Puuduttaminen saattaa kuulostaa ehkä monimutkaisemmalta kuin se todellisuudessa onkaan. On tärkeää pitää toimenpiteessä viestintä suoraviivaisena, ja usein potilaat myös kokevat operaation mielekkäämpänä, kun he saavat itse konkreettisesti osallistua tekemiseen. Prosessin kesto ei myöskään ole muuttunut, sillä puutuminen tapahtuu puolessa minuutissa. Potilailta kysyttäessä lähes kaikki ovat sitä mieltä, että transrektaaliseen verrattuna tämä menetelmä on myös kivuttomampi”.

    Virta korostaa, että näihin menetelmien välisiin eroihin valmistaneet koulutukset ovat varmistaneet pehmeän laskun muutokseen; ”Huolellisen valmistelun ansiosta uuden menetelmän käyttöönotto on ollut sujuvaa ja vaikutelma on se, että olemme osuneet sinne mihin oli tarkoituskin.”

  • Miten data ja analytiikka voivat parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa? Asiantuntijanäkökulma – Rasmus Latvala

    Miten data ja analytiikka voivat parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa? Asiantuntijanäkökulma – Rasmus Latvala

    Terveydenhuolto on murroksessa. Ennaltaehkäisevän hoidon merkitys kasvaa, mutta samalla haasteet lisääntyvät – resurssit ovat rajalliset, väestö ikääntyy, ja krooniset sairaudet yleistyvät. Voisiko teknologia, reaaliaikainen data ja analytiikka tarjota ratkaisun? Haastattelussa yleislääkäri Rasmus Latvala avasi näkökulmiaan preventiokeinoista, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista sekä siitä, miten teknologia ja analytiikka voivat auttaa sekundääriprevention toteuttamisessa.

    Sekundääriprevention nykytila ja haasteet

    Tällä hetkellä sekundääriprevention keskiössä ovat elintapaneuvonta, liikunnan ja ravitsemuksen seuranta sekä lääkityksen optimointi esimerkiksi diabeteksen, verenpainetaudin ja uniapnean hoidossa. Latvalan mukaan ennaltaehkäisevän hoidon toimintamallit ovat vielä kehittymässä. ”Preventio on kustannustehokasta ja humaania terveyden edistämistä, ja sen toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Keskeisinä haasteina ovat kuitenkin alueelliset erot resursseissa, käytännöissä ja teknologian hyödyntämisessä”, Latvala toteaa.

    Datan ja teknologian mahdollisuudet preventiossa

    Reaaliaikaisen terveystiedon hyödyntäminen voisi tuoda merkittäviä parannuksia preventioon. Tällä hetkellä yleisesti käytössä ovat perinteiset mittarit, kuten verenpainemittarit ja vaa’at, mutta niiden keräämä tieto ei siirry järjestelmällisesti terveydenhuollon käyttöön. Chatti- ja etävastaanottopalvelut ovat yleistyneet ja helpottaneet yhteydenpitoa, mutta ne eivät vielä mahdollista syvällistä terveydentilan analysointia. Jatkuva, reaaliaikainen terveystieto voisi olla avain tehokkaampaan preventioon. Tulevaisuudessa teknologia voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä jo ennen kuin oireet ilmenevät. ”Jos pystyisimme yhdistämään eri laitteiden keräämän tiedon yhdeksi kokonaisuudeksi, voisi se auttaa tunnistamaan trendejä ja muutoksia terveydentilassa jo varhaisessa vaiheessa”, Latvala pohtii.

    Predicell – uusi työkalu preventiiviseen terveydenhuoltoon

    Predicell tuo uuden ulottuvuuden ennaltaehkäisyyn kokoamalla yhteen eri sensoreiden keräämän hyvinvointi- ja terveystiedon. Näin hoitohenkilökunta saa selkeän kokonaiskuvan potilaan terveydentilan kehityksestä samalla mahdollistaen seurannan myös potilaille itselleen. Predicellin kaltaiselta palvelulta odotetaan ennen kaikkea ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa terveystietoa, joka tukee päätöksentekoa. Lisäksi automatisoidun analytiikan avulla voidaan havaita merkittäviä muutoksia ja hälyttää tarvittaessa, mikä parantaa ennakoivaa hoitoa.

    Predicell voi toimia lääkärin tukena esimerkiksi verenpaineen tai muiden mitattavien suureiden seurannassa. Jos poikkeamia havaitaan, järjestelmä voi ilmoittaa hoitohenkilökunnalle ja auttaa optimoimaan hoitoa. Tämä vähentäisi myös rutiininomaisia vastaanottokäyntejä, mutta toisaalta varmistaisi, että hoitoon puututaan ajoissa. Potilas voisi itsekin seurata kehitystä reaaliaikaisesti, mikä voisi lisätä motivaatiota hoitosuositusten noudattamiseen”, Latvala kuvailee. Positiiviseksi koetut etämahdollisuudet potilasvastaanotoissa korostuvat myös Predicellin käytössä, jossa potilaat voivat etäyhteyden avulla saada nopeasti kontaktin terveydenhuollon ammattilaisiin, parantaen hoidon saatavuutta ja joustavuutta.

    Predicellin käyttöönotossa on tärkeää huomioida eri käyttäjäryhmät: ”Iäkkäille käyttäjille voisi olla hyötyä esimerkiksi askelpituuden ja kaatumisriskin seurannasta, kun taas mielenterveyspalveluissa voitaisiin hyödyntää älypuhelimen käyttödataa stressin ja mielialan muutosten tunnistamiseen. Jokaisen toimijan on mietittävä, mitä he haluavat mitata, mitä tietoa seurata ja millaisia päätöksiä datan perusteella tehdään, jotta siitä syntyy todellista hyötyä.”

    Palvelun integrointi osaksi terveydenhuollon arkea vaatii huolellista suunnittelua ja oikeiden toimintamallien kehittämistä. ”Teknologia on jo olemassa, mutta sen käyttöönotto riippuu siitä, miten hyvin se saadaan integroitua osaksi nykyisiä prosesseja”, Latvala summaa.

    Teknologia voi tuoda suuria etuja – jos osaamme hyödyntää sitä oikein

    Dataa keräävät ja analysoivat palvelut voivat mullistaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon. Automaattinen ja jatkuva seuranta voisi parantaa potilaiden turvallisuudentunnetta ja vähentää rutiininomaisia vastaanottokäyntejä.

    Latvala uskoo, että teknologia voi jo lähitulevaisuudessa auttaa ennaltaehkäisyssä merkittävästi: ”Kyse ei ole siitä, voidaanko tällaisia järjestelmiä toteuttaa – ne ovat jo mahdollisia. Kysymys on siitä, miten ne saadaan käyttöön ja integroitua terveydenhuollon arkeen tehokkaasti.”

    Predicell mahdollistaa uuden tavan toteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, mutta sen onnistunut käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Teknologia voi tuoda suuria etuja, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että se palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaita tehokkaasti.

  • Hyvinvointialusta konkreettisesti elintapamuutosten tukena. Asiantuntijanäkökulma – Mari Jalava

    Hyvinvointialusta konkreettisesti elintapamuutosten tukena. Asiantuntijanäkökulma – Mari Jalava

    Hyvinvointi- ja terveysvalmentaja Mari Jalavan kokemuksia kentältä

    Miten saada vähän liikkuva asiakas motivoitumaan liikunnasta? Entä miten tunnistaa piilevä uniapnea kotona mitattujen tietojen avulla tai selittää vastaanotolla kohoavat verenpainearvot? Hyvinvointi- ja terveysvalmentaja Mari Jalava käyttää työssään hyvinvointialusta Predicelliä, joka yhdistää asiakkaiden hyvinvointia mittaavien laitteiden keräämää dataa ja tuo sen ammattilaisten saataville.

    Hyvinvointivalmennus osana sote-työtä

    Mari Jalava on koulutukseltaan fysioterapeutti, ja työskentelee nyt hyvinvointi- ja terveysvalmentajana Satakunnassa. Työn ytimessä on asiakkaan tukeminen elintapamuutoksissa, niin ravitsemuksen, liikunnan kuin unen osalta: ”Haasteita on paljon, mutta painonhallinta ja liikkumattomuus ovat yleisimpiä ongelmia. Iso osa työstä keskittyy ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, jotta sairastumisilta vältyttäisiin”.

    Predicell tekee datasta arjen työkalun

    Predicell on digitaalinen alusta, joka kokoaa eri mittalaitteiden, kuten aktiivisuusrannekkeiden, verenpainemittareiden ja unisensoreiden keräämää terveystietoa yhteen näkymään. Data siirtyy automaattisesti käyttäjän laitteista käyttöliittymään, missä se on reaaliaikaisesti ammattilaisten tarkasteltavissa. Jalava käyttää Predicelliä asiakastyön tukena aina kun mahdollista.

    ”Asiakkaan mittaama data siirtyy automaattisesti Predicelliin, jota voin tarkastella omalta tietokoneeltani. Kätevää ja suoraviivaista.” Itsenäisen datankeruun avulla hyvinvointivalmennuksesta tulee konkreettista. Esimerkiksi aktiivisuusmittarin avulla moni asiakas on saanut näkyviin oman arjen passiivisuuden ja innostunut lisäämään liikettä.

    Verenpaine ja uniapnea – konkreettiset löydökset datan avulla

    Suurta hyötyä Jalava kokee verenpainemittarin ja Emfit-laitteen itsenäisessä käytössä: ”Verenpaineen seuranta kotona voi antaa luotettavampaa tietoa kuin vastaanottokäynneillä, joissa tilanne saattaa aiheuttaa stressiä ja nostaa verenpainetta tilapäisesti”. Säännöllinen verenpaineen mittaaminen voi myös antaa viitteitä unen laadusta: ”Esimerkiksi toistuva heräily öisin tai poikkeuksellisen korkea aamun verenpaine voivat viitata uniapneaan. Tällöin asiakkaalle voidaan tarjota unisensoreita kotikäyttöön. Näin päästään tarvittaessa nopeasti jatkotutkimuksiin, tai vältetään turhat tutkimukset, jos oireita ei ilmene”.

    Teknologia ei syrjäytä, vaan yhdistää

    Jalava korostaa, että itsenäinen datankeruu ei korvaa ihmistä, vaan tukee vuorovaikutusta ja sujuvoittaa yhteistyötä muun terveydenhuollon henkilökunnan kanssa: ”Koska data on kaikkien saatavilla, on helppo sopia hoidon seuraavista askeleista. Lisäksi asiakkaalle on helpottavaa ymmärtää ja nähdä itse, missä tilassa oma terveys on”.

    Vaikka osa asiakkaista tarvitsee enemmän tukea laitteiden käytössä, Jalava on havainnut, että yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten helposti käyttöönotettavalla Emfit-laitteella, myös he innostuvat itsenäisestä datan keruusta: ”Töpseli seinään ja toimii. Sitä oppivat käyttämään vanhemmatkin asiakkaat”.

    Tulevaisuuden suunta: enemmän käyttöä, matalampi kynnys

    Jalava toivoo, että Predicellin käyttö laajenee entisestään: ”Elintapamuutosten kanssa työskennellessä tämä on toiminut erinomaisena työkaluna. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus korkealuokkaiseen terveystietojen seurantaan ja henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuvaan hoitoon”.

    Predicell tuo elintapamuutokset näkyväksi, lisää hyvinvointityön vaikuttavuutta ja keventää hoitohenkilökunnan työtä, askel kerrallaan kohti terveempää arkea.